EMME VASTAA VAHINGOISTA, JOTKA KOITUVAT TÄMÄN ESITYKSEN PERUSTEELLA TEHDYISTÄ TOIMISTA TAI NIISTÄ PIDÄTTÄYTYMISESTÄ.

1/2004
1. KILPAILUMENETTELY JULKISISSA HANKINNOISSA

2/2002
1. VELKASAATAVAN PERINTÄ

1/2002
1. SALASSAPITOSOPIMUS

2/2001
1. ASUNTOKAUPAN ONGELMAKOHDAT TÄNÄÄN

1/2001
1. eTAMPEREEN KIIHDYTTÄMÖ
2. OSAKASSOPIMUKSET OSAKEYHTIÖISSÄ
3. TYÖSOPIMUSLAIN UUDISTUS

2/2000
3. ASP-TOIMINTA, MENNEISYYDEN TOIMINTAMALLI TAAS AJANKOHTAISEKSI
4. HENKILÖYHTIÖN PURKAMINEN

1/2000
1. IT-MAAILMAN SOPIMUKSET
2. VAJAAVALTAISTEN OMAISUUDEN HOITO

1/1999
1. OSAKEPÄÄOMAN KOROTUSMUODON VAIKUTUS VEROTUKSEEN
2. OSAKEYHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN LUOVUTTAMINEN
3. TIETOJÄRJESTELMIEN VUOSI 2000 -TOIMINTAHÄIRIÖT JA OIKEUDELLINEN VASTUU

Ajankohtaista 1 / 2000
1. IT-MAAILMAN SOPIMUKSET

Informaatioteknologian toimeliaisuuden lisääntyminen on vaikuttanut voimakkaasti myös alan sopimuskäytäntöihin monellakin eri tavalla tarkasteltuna.

Laajassa tarkastelussa alaan liittyväksi katson niin perinteisen vakio- ja räätälöidyn ohjelmatuotannon kuin myös multimediaan liittyvän sisällön tuotannon. Nyt on tarkoitus käsitellä tietokone-ohjelman tuotantoon ja siihen liittyvien oikeuksien luovutuksiin liittyviä sopimuskäytäntöjä ja niiden kehityspiirteitä.

Ennen varsinaista tarkastelua on syytä valottaa ohjelmien rakenteen merkitystä eräästä yksittäisestä näkökulmasta. Omaa liiketoimintastrategiaa ja -toimintatapaa kehittelevän on syytä ottaa huomioon se, miten alalla tarjolla olevat ohjelmistotuotteet on rakennettu. Miten merkittävissä määrin tarjolla olevien ohjelmistotuotteiden rakenteet määrittelevät samalla liiketoimintamallit ja yhtenäistävät näin kilpailijoiden toimintatapoja? Mikä vaikutus omaan liiketoimintaan ja kilpailutilanteeseen tällä on? Näkisin tarkastelun tähdelliseksi niin ohjelmistotoimittajien kuin niiden käyttäjienkin taholla.

Peruslähtökohtana tietokoneohjelman oikeuksia tarkasteltaessa on tekijänoikeuden liittyminen ohjelman koodiin. Ohjelman toiminnallista logiikkaa, joka usein on ohjelmatuotteen todellinen ydin, ei itse asiassa ole suojattu lainkaan. Olen jo useamman kerran seurannut ohjelmiston tuotantoprojektia, jossa ohjelman toiminnallisen idean kehittäminen kuuluu eri taholle, usein vaativampiin projekteihin pystyville tahoille, kun taas idean pukeminen koodiksi nykyään tarkoittaa valmiiden koodien noutamista koodikirjastoista tai toteuttamista ohjelmistotyökaluilla, mitkä toimet voidaan toteuttaa kevyemminkin resurssein. Kuitenkin vain koodin luominen on tekijänoikeudella suojattu. Käytännön ongelmaksi saattaa muodostua, kenelle tekijänoikeus kuuluu, kun yhä harvemmin luodaan itse uutta koodia, kun koodaustyö on itse asiassa vanhojen koodien yhdistämistä.

Ohjelmiston rakennetta ja sen toiminnallista ideaa voi käytännössä pyrkiä suojaamaan dokumentoimalla kehitys- ja ideointivaiheen askeleet tarkasti. Kehitysversioita voi nimetä ja pyrkiä tekemään julkiseksi esimerkiksi netin välityksin. Tietenkään toimintakentän kohdetta ja projekteja ei pidä liikesalaisuuden näkökulmasta paljastaa liian aikaisin ja liian yksityiskohtaisesti. Näkyvyydellä saavutetaan kuitenkin ehkä se etu, että jonkun tahon sitten kopioidessa tai muutoin hyödyntäessä ei hyväksyttävällä tavalla kehitysprojektin vaiheita, voidaan tähän puuttua sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnasta annetun lain määräysten perusteella ja saada menettely ehkäistyksi. Nythän voidaan dokumentaation avulla osoittaa menettelyn mahdollinen lainvastaisuus. Oikeuskäytäntöä aiheesta ei tiedossani ole ja korostan joka tapauksessa varovaisuutta ja tarkkaa harkintaa julkistamisessa, etteivät kehitystyön kohteet ja tulokset liian aikaisessa vaiheessa paljastu kilpailijoille.

Ohjelmiston lisenssinhaltijoilla on oikeus ottaa varmuuskopio ohjelmasta, tarkastella sen toimintaperiaatteita, kääntää koodia ja, ellei toisin ole sovittu, muuntaa ja korjata ohjelma.

Kun sopimuksissa sovitaan luovutettavaksi ohjelman kaikki oikeudet, voidaan sen katsoa sisältävän myös tekijänoikeudet. Näin yksin luovutuksensaajalla on oikeus luovuttaa sama oikeus tai rajoitetumpi käyttölisenssi edelleen, muokata ohjelmaa ja saattaa se eri teknilliselle alustalle. Luovuttajalla ei tietenkään vastaavia oikeuksia enää ole.

Oikeuksien luovutuksesta neuvoteltaessa on esiin tullut myös tilanne, jossa pelkän käyttölisenssin luovutuksensaajan asemaa on pyritty turvaamaan ehdolla, jonka mukaan levitysoikeuksien pysyessä edelleen luovuttajalla tämä ei kuitenkaan voi luovuttaa oikeuksia kilpailijalle.

Sopimuksissa esille tulevia kysymyksiä ovat edelleen tuotantoprojektin kyseessä ollen luottamuksellisuus ja projektin aikana hankittu know how´in hyödyntämisoikeus tulevissa projekteissa sekä työntekijöiden rekrytointikielto.

Oma erittäin tärkeä ehtokokonaisuus niin tuotantoprojekteissa kuin lisenssi- ja muissa luovutustilanteissa ovat viivästysten ja virheiden vastuunrajoituslausekkeet.

Vielä on syytä mainita ohjelmistoalaa koskeva uusi IT2000 -ehtokokoelma, jota voi aina käyttää apuna asiakokonaisuuksien hahmottamisessa.

Tässä luettelonomainen katsaus ohjelmistosopimusten ehtojen käytännöistä. Käytännön tilanteet ovat osoittautuneet siinä määrin toisistaan poikkeaviksi, ettei kovin pitkälle meneviä yhtenäisiä kaavaohjeita voida noudattaa. Tärkeää on huolellisesti laatia sopimusehdot usein ohjelmistoyrityksen tärkeintä osaamista ja ydinliiketoiminta-aluetta koskevissa asioissa.

Tässä esitettyjen näkökohtien perusteella toimiminen tai toimimatta jättäminen tapahtuu kunkin omalla vastuulla.